Kirppistelyä

Tulipa vietyä kirpparilla tavaraa ja tyhjennettyä kaappeja. Vaikka koskaan en ole ollutkaan mikään hamstraaja, niin en käsitä miten joka paikassa on jotain ylimääräistä.  

Yritin jo kerran konmari kirjan jälkeen tyhjentää kaiken ylimääräisen pois, heikolla menestyksellä... Suurin ongelma oli mies, lapset ja äiti. Mies kyllä luopuu tavarasta, mutta tilalle tulee aina jotain uutta, hyvin usein turhanpäiväistä vain sen vuoksi, koska se vaikutti just sillä hetkellä kivalta. Lapset, kun on monta, niin kierrättää mahdollisimman paljon myös ekologisuuden vuoksi, joten varastossa oli 8 paria monoja ja erikokoisia luistimia, saatikka kenkien määrää. Sitten vielä äitini joka kyllä huolehtii siitä, että jos lakanoita on jokaiselle yhdet, niin aina tarvitsee vähintäänkin kahdet. 

Nyt kuitenkin pääsin nauttimaan siitä, että pieniä monoja, luistimia ynm. tilpehööriä pakkasin kestokassit pullolleen ja vein kirpparilla. Samalla pakkasin astiastonkin myyntiin, koska olen jo pidemmän aikaa miettinyt sen vaihtoa ja mikäs otollisempi hetki, kun remontin yhteydessä sen vaihto, niin ei tarvitse sen kummemmin sitä kenellekkään perustella. Asia mistä nautin myös suunnattomasti on se, kun pyykkiä viikatessa tulee vastaan rikkinäinen sukka tai jokin muu vaatekappale josta pääsen eroon. 

Loppujen lopuksi siinä sitten kävi niin, että jotain sieltä kirpparilta tuli takaisin päinkin. Tyttärelle löytyi rottinki nojatuoliin aito lampaantalja. Olen kuitenkin hyvin tyytyväinen, että huomattavasti enemmän meni talosta ulos kuin sisään, vaikka kokonainen astiasto vielä tuleekin.